Suomalaisten nuorten suhtautumisessa kehitysmaiden auttamiseen on huomattavia eroja. Järjestöjen teettämä tutkimus Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä tarjoaa työkaluja nuorten tehokkaaseen tavoittamiseen viestiinnän keinoin.
Teksti: Sanna Rekola
Suomalaisten nuorten suhtautumisessa kehitysmaiden auttamiseen on huomattavia eroja. Järjestöjen teettämä tutkimus Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä tarjoaa työkaluja nuorten tehokkaaseen tavoittamiseen viestiinnän keinoin.
Tutkimuksessa nuorten arvoja, asenteita, mielikuvia ja tietoja tarkastellaan erilaisten väittämien avulla. Tutkimus tunnistaa viisi asenteiltaan erilaista ryhmää. Aktiiviset auttajat, globalisaatiokriitikot ja positiiviset epävarmat suhtautuvat kehitysyhteistyöhön pääosin myönteisesti. Välinpitämättömät eivät koe asian koskevan heitä ja Suomi ensin -ryhmä suhtautuu voimakkaan kielteisesti kehitysmaiden auttamiseen.
Tulokset auttavat viestijöitä rakentamaan viestinsä ja valitsemaan kanavansa kullekin ryhmälle sopivalla tavalla. Nuoriin panostaminen kannattaa, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista oli valmiita laittamaan itsensä likoon huomattavasti nykyistä enemmän. Vastaajista jopa 47 prosenttia ilmoitti haluavansa tehdä jotain kehitysmaiden hyväksi, mutta ei tiedä miten voi auttaa. Tässä haaste järjestökentälle!
Marraskuussa 2012 tehtyyn tutkimukseen osallistui 945 15-20-vuotiasta nuorta eri puolita Suomea. Suomen lasten ja nuorten säätiön, Planin, Kirkon Ulkomaanavun ja Taksvärkin yhteisen tutkimuksen toteutti T-Media Oy.
Tutkimusraportti liitteineen ja tutkimusdata ovat ladattavissa osoitteesta www.nuori.fi/nuortenajatuksia.
Lisätietoja
Antti Järventaus, Suomen lasten ja nuorten säätiö, antti.jarventaus@nuori.fi, 050 364 6410
