Uusia tuulia globaalikasvatuksessa

Globaalikasvatuksen kentällä tapahtuu liikehdintää. Uusia tuulia puhaltaa niin YK:n suunnalta kuin kansalaisjärjestöistä, jotka etsivät keinoja saada aikaan vaikuttavampaa yhteiskunnallista muutosta.

Mitä globaalikasvatus on ja mitä sen pitäisi olla? Mihin tulisi keskittyä, jotta maailma muuttuisi? Millaisia keskusteluja kansainvälisillä kentillä nyt käydään ja mitä niistä voisi ammentaa oman järjestön toimintaan?

Globaalikasvatuksen trendejä pureskeltiin Kepassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 10.10.2014. Esille nousi keskeisiä kansainvälisiä keskusteluja, jotka haastavat globaalikasvatusta radikaalimpaan, muutosvoimaisempaan suuntaan. Näitä keskusteluja seuraamme myös kansainvälisissä verkostoissa.

YK:n uudet kehitystavoitteet

Työn alla olevat YK:n POST 2015 kehitystavoitteet haastavat koko maailman kehitystalkoisiin. Tavoitteet eivät edeltäjiensä tavoin painotu vain kehitysmaihin vaan myös vauraampien yhteiskuntien on muututtava ja osallistuttava konkreettisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Nyt jos koskaan globaalikasvatusta tarvitaan muiden vaikuttamismuotojen rinnalle yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Miten me järjestöt tartumme tähän haasteeseen? Miten voimme entistä painokkaammin muuttaa omia yhteiskuntiamme, elämäntapojamme ja arvojamme?

Global Citizenship Education

Global Citizenship Education (GCE) – kasvatus/koulutus maailmankansalaisuuteen – on käsite, jolla järjestöt haluavat kannustaa kaikkialla maailmassa hahmottamaan oman roolinsa aktiivisina vaikuttajina. Maailman tulevaisuus on kiinni meistä kaikista. Kansalaisuus ja kansalaisvaikuttaminen eivät jää kansallisiin rajoihin, vaan tarvitaan maailmankansalaisia, jotka ymmärtävät omien valintojensa merkityksen globaalilla tasolla.

GCE on ollut vahvasti mukana YK:n uusista kehitystavoitteista käytävässä keskustelussa. Päätyi käsite mukaan lopullisiin kehitystavoitteisiin tai ei, se kuvastaa hyvin tarvetta aktiiviselle toimijuudelle ja on oiva työkalu globaalikasvatukselle.

Arvojohdonmukaisuus

Muutostarpeet kiteytyvät viime kädessä arvoihin. Kilpailuun ja taloudellisiin voittoihin keskittyvä yhteiskunta ei monen toimijan mielestä vie riittävällä vauhdilla – jos ollenkaan – kohti kestävää tulevaisuutta, kun lyhyen tähtäimen edut lyövät aina pitkän tähtäimen tavoitteet. Miten haastaa vallalla oleva arvomaailma ja vahvistaa universaaleja, yhteistä hyvää ja globaalia oikeudenmukaisuutta ajavia arvoja?

Arvomuutos edellyttää johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä, joka on aloitettava itsestä. Järjestöt ovatkin haastaneet itsensä ja toisensa arvioimaan oman toimintansa arvojohdonmukaisuutta. Myös järjestöt puhuvat helposti markkinayhteiskunnan kieltä ja tavoittelevat voittoja systeemin säännöillä. Viestiemme nyanssiero voi olla merkitsevä, vaikka tavoite olisi sama. Millaisia arvoja edistämme, jos puolustamme kehitysyhteistyömäärärahoja Suomen turvallisuuden takeena emmekä keinona puuttua globaaliin eriarvoisuuteen?

Arvoja uusinnetaan sanoin ja teoin ja siksi on tarkoin valittava, millaisia arvoja me rakennamme asettaessamme tavoitteita, laatiessamme tekstejä ja valitessamme toimintatapoja.

Kohti systeemistä muutosta?

Millaista muutosta sitten tarvitsemme? Tyydymmekö laastaroimaan sattuneita haavereita vai haluammeko estää niiden tapahtumisen alkuunsa? Toimimmeko olemassa olevan järjestelmän puitteissa vaatien hienosäätöä vai haastammeko koko järjestelmän?

Useiden järjestöjen silmissä siintää unelma systeemisestä muutoksesta, joka mullistaa nykyisen maailmanjärjestyksen ja kuljettaa meidät kestävään tulevaisuuteen. Systeeminen muutos edellyttää rakenteiden kyseenalaistusta, purkamista ja uusien rakentamista. Se myös edellyttää arvomuutosta: elämän mielekkyys voi materiaalisen yltäkylläisyyden sijaan löytyä henkisestä hyvinvoinnista ja siitä että voi vaikuttaa ja osallistua ympärillään olevaan yhteiskuntaan.

* * *

Mutta onko näissä tuulissa lopulta mitään uutta? Joku voisi sanoa, että ainahan globaalikasvatuksella on haluttu tukea maailmankansalaisuutta ja muuttaa arvoja, elämäntapoja ja yhteiskuntaa. Asiat sinänsä eivät välttämättä ole mullistavia, mutta niistä voi löytää uusia näkökulmia ja pontta omaan työhön. Globaalikasvatuksellakin voi - ja pitää - muuttaa maailmaa.

Sanna Rekola
Sanna Rekola

Kirjoittaja työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta ja yhteistyön koordinoinnista.

Uusimmat blogit

Ilmastomarssi 20.10.2018.
Blogi

Tämän takia ilmastonmuutoksesta kannattaa hypätä kestävän kehityksen laajempaan tarkisteluun

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat koulumaailmassa tuttuja käsitteitä. Niistä on vuosikymmenien aikana tullut osa eri oppiaineiden ja kouluyhteisöjen jokapäiväistä arkikieltä, ja nykyajan oppilaat ovatkin sekä tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä tosiasioista että tottuneita aiheen käsittelyyn. Usein kuitenkin unohdetaan, että ilmastonmuutos on osa moninaisia kestävyysongelmien verkkoa ja vaikuttaa ympäristön lisäksi myös ihmisten toimintaan.
Lue lisää »
Paakuva blogiin Art of hosting
Blogi

Tätä kaikkea tarjoaa Art of Hosting - nappaa fasilitointivinkit talteen

Aurinko paistaa, tien pientareet täyttyvät lupiinien ja niittykasvien väriloistosta ja niiden tuoksu huumaa ruumiin ja mielen. Hetken kuluttua Mikkelissä, Otavan opiston upeassa historiallisessa miljöössä käynnistyy seitsemäs Suomessa järjestettävä Art of Hosting- koulutus. Olen täällä hakemassa osaamista Fingoon ja kansalaisyhteiskuntaan dialogipohjaisista fasilitointimenetelmistä sekä kollektiivisen viisauden sadonkorjuumenetelmistä.
Lue lisää »
Kuvituskuva. Ideoita globaalikasvatukseen.
Blogi

10 kuumaa kesävinkkiä digitaalisen oppimisen kehittämiseen

Osallistuin kesäkuun alussa eOppimiskeskuksen järjestämään mobiilikesäkouluun lumoavan kauniilla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella Tammelan Mustiolassa. Päivien idea on koota digitaalisen oppimisen asiantuntijoita ja opettajia valtakunnallisesti yhteen verkostoitumaan sekä oppimaan toisiltaan rennoissa kesäisissä tunnelmissa.
Lue lisää »