Kuvituskuva Agenda 2030
Kuvituskuva Agenda 2030

Uusi hallitusohjelma luo hyviä edellytyksiä globaalille kansalaiskasvatukselle – uhkana toimien siiloutuminen

Kestävän kehityksen perustalle laadittu Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on globaalin kansalaiskasvatuksen näkökulmasta ilahduttavaa luettavaa. Ohjelma avaa mahdollisuuksia niin osaamisen kehittämiselle kuin aktiiviselle kansalaisuudelle ja kutsuu rakentamaan yhdessä kestävää tulevaisuutta. Ryhtiä tavoitteille toisi kuitenkin niiden kokoaminen hallinnonalat yhdistävään strategiaan.

Tuore hallitusohjelma on rakennettu kestävän kehityksen ajattelulle, todetaan Fingon hallitusohjelma-analyysissa. Globaalit haasteet ilmastonmuutoksesta kestävyysvajeeseen on tunnistettu ja pyritty huomioimaan. Vaikka parantamisen varaakin löytyy, nyt otetaan tärkeitä askelia oikeaan suuntaan. 

Uusi hallitusohjelma luo hyviä edellytyksiä myös globaalille kansalaiskasvatukselle. Nimensä mukaisesti ohjelma tukee osaamista ja osallisuutta sekä näkee ne keinoina edistää kestävää kehitystä. 

Useita tärkeitä lupauksia 

Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa tukea luonto- ja ympäristökasvatusta, ottaa huomioon kestävä kehitys ja ilmastokasvatus eri koulutusasteilla, laatia rasismin ja syrjinnän vastainen toimintaohjelma sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja medialukutaitoa. Hallitusohjelman liiteasiakirjassa todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Agenda 2030 -linjaus laaditaan valmiiksi. Samassa yhteydessä sanotaan, että kansalaisjärjestöjen moninainen työ kehityskysymysten ja globaalikasvatuksen parissa mahdollistetaan turvaamalla rahoitus. 

Mainittujen toimenpiteiden ohella puhutaan osaamisen ja oppimisen tiekartasta sekä jatkuvan oppimisen reformista, joiden molempien ytimessä olisi toivottavaa nähdä kestävän kehityksen edistäminen. 

Neljän vuoden suunnitelmaksi hallitusohjelman toimenpidelista näyttää lupaavalta. Nyt on tarjolla moninaisia mahdollisuuksia kehittää kestävän kehityksen osaamista ja globaaleja kansalaistaitoja – rakentaa yhdessä globaalisti kestävää tulevaisuutta. 

Uhkana sirpaloituminen siiloihin 

Hallitusohjelman eri asiakohtiin kirjatut toimenpiteet voisivat kuitenkin saada paremmin tuulta alleen, jos ne nähtäisiin yksittäisten toimien sijaan kokonaisuutena. Toisistaan irrallisina toimet ovat vaarassa sirpaloitua omiin siiloihinsa eri hallinnonaloille. 

Järjestöjen pitkäaikaisena toiveena on ollut saada Suomeen kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia, joka toisi kaiken kestävää kehitystä ja globaaleja kansalaistaitoja edistävän formaalin, nonformaalin ja informaalin oppimisen yksiin kansiin Agenda 2030 -tavoitteen 4.7 mukaisesti. Tällaista tarvittaisiin nyt nivomaan yhteen kaikkea sitä, mitä eri hallinnonaloilla tehdään asian edistämiseksi. 

Kokoavan strategian avulla yksittäisistä toimenpiteistä saataisiin enemmän irti: löytyisi synergioita, uusia kumppaneita, tilaa vertaisoppimiselle ja mahdollisuus kehittää kestävän tulevaisuuden kannalta olennaista oppimista isosti koko yhteiskunnan tasolla. Toimeenpanoakin olisi hyödyllisempää seurata kokonaisuutena – näkisimme metsän puilta. 

Vision toteuttaminen vaatii satsausta 

Jotta asiassa päästään eteenpäin, tarvitaan johtajuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen avaintoimijat ovat toivoneet, että OKM:ssa laadittava Agenda 2030 -linjaus voisi toimittaa hallinnonalat kokoavan ohjelman virkaa. Mikäli tässä ohjelmassa pitäydytään vain OKM:n oman hallinnon alalla, kuten on annettu ymmärtää, voisiko vuoden 2020 loppuun mennessä laadittava osaamisen ja oppimisen tiekartatta olla strategia, joka kokoaa kestävän kehityksen osaamistavoitteet yhteen?  

Hallitusohjelmassa todetaan, että 2020-luvun maailma kaipaa edelläkävijöitä: “Ekologisesti kestävä Suomi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Edelläkävijänä Suomi voi olla kokoaan suurempi ihmiskunnan yhteisen haasteen ratkaisemisessa.”  

Vision toteuttaminen edellyttää satsaamista systemaattiseen osaamisen kehittämiseen. Ryhdytään siis tuumasta toimeen ja näytetään samalla mallia muillekin! 

Sanna Rekola
Sanna Rekola

Kirjoittaja työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta ja yhteistyön koordinoinnista.

Uusimmat blogit

Kuvituskuva.
Blogi

ABC-kirjasta verkkoon ja luokkahuoneesta museoon – oppimisen murros tarkoittaa perinteisten oppimisympäristöjen muutosta

Suomalaisella koululaitoksella on jo sadan vuoden ajan ollut vahva asema yhteiskunnan kehityksen suunnan näyttäjänä. Se on opettanut lapsille ja nuorille tarpeellisia tietoja ja taitoja ja ollut aktiivisesti mukana reagoimassa muuttuvaan maailmaan. Jotta koulu voi olla osa tulevaisuuden ratkaisuja, opetuksen ja käytettävien oppimateriaalien täytyy myös muuttua.
Lue lisää »
Kuvituskuva.
Blogi

Opettajaopiskelijat ryhtyivät toimeen – kehittivät itselleen ilmastokasvatuksen ja kestävän kehityksen opintojakson

On selvää, että maapallo ei kestä nykyistä elämäntapaamme, vaan jotain on tehtävä. Koulu ja koulutus ovat parhaita tapoja muuttaa maailmaa. Ilmastokasvatuksen ja kestävän kehityksen ottaminen kokonaisvaltaiseksi läpileikkaavaksi teemaksi koulumaailmaan luo pohjan, jonka kautta kestävä kehitys voi tulla osaksi jokapäiväistä elämäämme, kirjoittaa Fingon hankeavustaja Saana Ylikruuvi.
Lue lisää »
Kuvituskuva Transformer 2030 -hankkeen päätösseminaarista.
Blogi

Tulevaisuuskuvia luomassa – tarvitset ainakin näitä neljää taitoa

Olin aikaisemmin ihminen, jolla oli koko elämä suunniteltuna. Pedagogiset opinnot suoritettuna, valmiiksi haetut sivuaineoikeudet tarvittaviin kursseihin, selkeä opintosuunnitelma, tiedossa valmistumisvuosi ja seuraavat askeleet kuten työpaikka. Sitten sain mahdollisuuden harjoittelupaikkaan, mikä tarkoitti uuteen kaupunkiin muuttamista ja koko viisivuotisen opintosuunnitelman hylkäämistä. Levottomalle sielulle suuri tuntematon kuulosti niin hyvältä, että päätin mahdollisuuteen tarttua.
Lue lisää »