Kuva Finnwidin tapahtumasta, etualalla henkilö puhuu mikrofoniin
FinnWID järjestää paljon tapahtumia liittyen globaalikasvatukseen ja erityisesti ihmiskauppaan.

Stereotypiat nurin: ihmiskaupan uhrit ovat paljon muutakin kuin uhreja

Blogisarjamme neljännessä osassa FinnWID – Naiset kehitystyössä ry:n projektikoordinaattori Anna Kuokkanen kertoo, millaisia asioita he joutuvat pohtimaan tehdessään töitä monisyisen ja erityisen sensitiivisen aiheen parissa.

1. Mitä globaalikasvatus tarkoittaa FinnWIDissä?

Viimeisen kahden vuoden ajan työmme on keskittynyt erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan ihmiskauppaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Globaalikasvatuksemme on siksi suunnattu enemmän aikuisille ja siinä korostuu elinikäisen oppimisen teema.  

Järjestämme paljon tapahtumia, kuten keskustelutilaisuuksia ja luentoja. Vapaaehtoisillamme on monipuolista osaamista, joten opetamme myös toinen toisiamme.

Tällä hetkellä meillä on käynnissä myös hanke, jossa Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tutustuneet ihmiskauppaan ja tuottaneet sisältöä, jota hyödynnämme verkkosivuillamme pian julkaistavassa oppimismateriaalissa.

2. Minkälaisia onnistumisia olette kokeneet?

Ihmiset havahtuvat pikkuhiljaa siihen, ettei voida ajatella ongelmien olevan ”siellä jossain Afrikassa”, vaan elinolosuhteet ja vaihtoehtojen puute globaalissa etelässä heijastuu konkreettisesti myös tänne. Aloitimme toimintamme ihmiskauppaan liittyen samaan aikaan, kun Suomessa oli juuri alkanut herätä keskustelua siitä, että kansainvälisen ihmiskaupan uhreja on myös täällä.  

Edustamme uutta tulokulmaa, jossa aiheeseen yhdistyy sukupuolten tasa-arvon lisäksi myös globaali näkökulma. Ihmiset ovat osoittaneet aiheeseen kiinnostusta ja lähteneet aktiivisesti mukaan toimintaamme. Myös Diakonia-ammattikorkeakoulun kurssille tuli oppilaita yli odotusten.

3. Minkälaisia oivalluksia oppilailla on ollut?

Ihmiskaupan uhriksi päätymiseen liittyy paljon vääriä stereotypioita. Olemme nyt saaneet hyvää palautetta siitä, että oppilaat ovat oivaltaneet, miten erilaisten syiden takia ihmiskaupan uhriksi päädytään. Yleinen harhaluulo tuntuu olevan, että uhri tulee kaapatuksi tai joku pakottaa hänet seksityöhön.  

Todellisuus on paljon vaikeaselkoisempi: tilanne liittyy usein vaihtoehtojen puutteeseen, joiden myötä päädytään osaksi ihmiskauppaa, joskus jopa tietoisen valinnan kautta. Tällaista on joskus etuoikeutettujen länsimaisten ihmisten vaikea ymmärtää.

4. Minkälaisia haasteita olette kohdanneet?

Yksi haaste on vaikeasta aiheesta puhuminen. Haluamme tehdä näkyväksi ihmiskaupan taustalla vaikuttavia syitä lähtömaissa. Miten puhua näin laajasta asiasta ymmärrettävästi, ja vielä niin, ettei kuuntelijalle jää päällimmäiseksi tunteeksi toivottomuus?

Ihmiskauppa on rikos, jolla on aina uhri. Mutta haluamme kuitenkin korostaa, että nämä henkilöt ovat paljon muutakin kuin rikoksen uhreja. Kiinnitämme paljon huomiota siihen, miten asioista puhutaan ja kuka on äänessä.

Toinen haaste on se, että toimintamme pohjautuu lähes täysin vapaaehtoisuuteen. Se on toki suuri vahvuus, mutta vapaaehtoisuudella myös kääntöpuolensa: ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat, jolloin joudutaan miettimään, miten toiminnan jatkuvuus turvataan. Ilman institutionaalista rakennetta on vaikea turvata esimerkiksi tiedon siirtyminen. Paljon hiljaista tietotaitoa katoaa, kun ihmiset jäävät pois toiminnasta.

5. Minkä vinkin antaisit globaalikasvatusta tekevälle järjestölle?

Ei kannata varoa vaikeita ja monimutkaisia aiheita. On haastavaa miettiä, miten puhua asioista ymmärrettävästi ja toivoa ylläpitäen. Mutta kaikkea ei tarvitse aina yksinkertaistaa loputtomiin. On tärkeää voida puhua myös vaikeista asioista.

Omissa tavoitteissa kannattaa olla realistinen. Olisi toki hienoa, jos kaikki suomalaiset kiinnostuisivat ja ryhtyisivät mukaan toimintaan, mutta monien aiheiden kohdalla on vain myönnettävä, ettei niin ole. Kohderyhmät kannattaa siis miettiä hyvin. Mieluummin 30 vapaaehtoista perehtyy asiaan kunnolla ja jakaa tietoa lähipiirilleen, kuin esimerkiksi miljoonia lukijoita tavoittava iltapäivälehti kirjoittaa asiasta mässäillen ja taustasyyt unohtaen.

Tutustu myös FinnWIDin näyttävään Toisenlaisia tarinoita -kampanjaan. Kampanja on saanut Frame, Voice, Report! -tukea, jota myös Fingo on jakamassa.

Hanna Vaittinen

Uusimmat blogit

Kuvituskuva. Ideoita globaalikasvatukseen.
Blogi

Koulu kestävämmäksi: Opettaja, näillä viidellä vinkillä muutat toimintakulttuuria!

Kestävään kehitykseen liittyy paljon toiveita ja ennakkoluuloja myös koulumaailmassa. Opettajat kamppailevat usein kiireisen työyhteisön, vastahakoisten oppilaiden ja omien resurssien vähyyden kierteessä, jolloin hyvätkin suunnitelmat voivat kaatua käytännön toiminnan tai ajan puutteeseen. Kokosimme viisi vinkkiä, joiden avulla yksittäisenkin opettajan on helppo lähteä muuttamaan koulumaailmaa reilusti.
Lue lisää »
sanomalehtiä
Blogi

Kierrätyksestä kiertotalouteen

Tänään 18.3. vietettävän kansainvälisen kierrätyspäivän tarkoituksena on muistuttaa kierrättämisen tärkeydestä maapallon tulevaisuuden suojelemisessa. Tämän vuoden teema ”Recycling into the Future” korostaa nuorten, kasvatuksen ja uusien innovaatioiden merkitystä kierrätykselle ja puhtaammalle tulevaisuudelle.
Lue lisää »