Ilmapallo, jossa on rauhaa kannattava logo
Kuva: Heidi Hietanen

Rauha on kaikkien oikeus

Joka vuosi syyskuun 21. päivä vietettävän kansainvälisen rauhanpäivän tarkoitus on vahvistaa niin kansojen sisäistä kuin välistäkin rauhaa. YK:n yleiskokouksen asettaman päivän ajaksi toivotaan taukoa kaikkiin maailman konflikteihin. Rauhanpäivänä on tärkeää muistaa, miten rauhan syntymiseen ja säilymiseen vaikuttavat monet yhteiskunnan tekijät.

Tänä vuonna Suomessa on muisteltu sata vuotta sitten käytyä sisällissotaa. Puheenaiheeksi ovat nousseet myös sotaan johtaneet syyt: yhteiskunnan eriarvoisuus, kahtiajakautunut kansa, kasvaneet tuloerot ja pettymys demokratiaan.

Samanlaisia taustatekijöitä löytyy myös nykyään käytävistä sisällissodista. Esimerkiksi Syyrian sotaan johtaneen arabikevään taustalla voi nähdä kansan tyytymättömyyden itsevaltaiseen hallintoon ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen. Pohtiessa konfliktien taustoja huomataankin, että tärkeintä rauhantyötä tehdään rakentamalla kaikille oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Rauhaa voidaankin tavoitella vahvistamalla ihmisten osallisuutta ja demokratiaa. Tänään vietettävä kansainvälinen rauhanpäivä seuraa kalenterissa vajaa viikko sitten vietettyä kansainvälistä demokratian päivää. Tosielämässäkin ne kulkevat usein käsi kädessä. Myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen on rauhantyötä. Rauha itsessään on jo yksi tavoitteista, mutta myös esimerkiksi koulutus, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä ilmastonmuutokseen puuttuminen ovat avainasemassa rauhaan pyrkimisessä ja sen ylläpitämisessä.

Tänä vuonna rauhanpäivän teemaksi on julistettu oikeus rauhaan – 70 vuotta sitten syntyneen kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen kunniaksi. Julistuksessa ei kuitenkaan erikseen ole nimetty rauhaa ihmisoikeutena. Siksi YK haastaa kaikki pohtimaan, mitä oikeus rauhaan heille tarkoittaa? Käyttämällä sosiaalisessa mediassa tunnisteita #peaceday ja #standup4humanright voit tutustua siihen, mitä oikeus rauhaan tarkoittaa muille sekä kertoa, mitä se tarkoittaa juuri sinulle!

Globaalikasvatuksen vinkkipankissa voit myös tutustua rauhan teemaan liittyviin vinkkeihin.

Sofia Viitala
Sofia Viitala

Kirjoittaja toimii Fingossa globaalikasvatuksen avustajana ja työskentelee järjestöyhteistyön ja viestinnän parissa.

Uusimmat blogit

Kuvituskuva Transformer 2030 -hankkeen päätösseminaarista.
Blogi

Tulevaisuuskuvia luomassa – tarvitset ainakin näitä neljää taitoa

Olin aikaisemmin ihminen, jolla oli koko elämä suunniteltuna. Pedagogiset opinnot suoritettuna, valmiiksi haetut sivuaineoikeudet tarvittaviin kursseihin, selkeä opintosuunnitelma, tiedossa valmistumisvuosi ja seuraavat askeleet kuten työpaikka. Sitten sain mahdollisuuden harjoittelupaikkaan, mikä tarkoitti uuteen kaupunkiin muuttamista ja koko viisivuotisen opintosuunnitelman hylkäämistä. Levottomalle sielulle suuri tuntematon kuulosti niin hyvältä, että päätin mahdollisuuteen tarttua.
Lue lisää »
Kuvituskuva. Idea globaalikasvatukseen.
Blogi

Alkuun globaalikasvatuksessa: Lähde liikkeelle omista mielenkiinnon kohteista

Globaalikasvatuksella tarkoitetaan kestävään tulevaisuuteen tähtäävää, yhteisvastuuta korostavaa globaalien kansalaistaitojen opetusta. Globaalikasvattajien päämääränä on muuttaa kohderyhmän käsitystä maailmasta ja auttaa heitä työskentelemään aktiivisesti muutoksen aikaansaamiseksi. Mutta miten globaalikasvatuksessa pääsee alkuun koulumaailman kiireiden keskellä?
Lue lisää »
Ilmastomarssi 20.10.2018.
Blogi

Tämän takia ilmastonmuutoksesta kannattaa hypätä kestävän kehityksen laajempaan tarkisteluun

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat koulumaailmassa tuttuja käsitteitä. Niistä on vuosikymmenien aikana tullut osa eri oppiaineiden ja kouluyhteisöjen jokapäiväistä arkikieltä, ja nykyajan oppilaat ovatkin sekä tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä tosiasioista että tottuneita aiheen käsittelyyn. Usein kuitenkin unohdetaan, että ilmastonmuutos on osa moninaisia kestävyysongelmien verkkoa ja vaikuttaa ympäristön lisäksi myös ihmisten toimintaan.
Lue lisää »