Maailmanparannus kiinnostaa kouluissa

Globaalikasvatus alkaa olla arkipäivää jo monessa suomalaiskoulussa. Hiidenkiven peruskoulussa lapsen oikeudet herättivät ajatuksia.

Kolme poikaa astelee luokan eteen. Yksi pitää toisesta kiinni ja kolmas kohottaa kätensä lyödäkseen. Tehtävänä on luoda patsas, jonka pitäisi viestiä jotakin lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaa.

"Suojelu väkivallalta", keksii joku pian.

Meneillään on kehitysyhteistyöjärjestö Taksvärkin järjestämä lapsen oikeuksien työpaja helsinkiläisessä Hiidenkiven peruskoulussa. Kahdeksasluokkalaiset hiljenevät, kun kouluttaja kysyy, onko lapsen oikeuksien sopimus heille tuttu, mutta kun tunti etenee, alkaa ajatuksiakin syntyä.

Tanja Meristä ja Essi Vilhosta yllättää eniten se, etteivät kaikki maailman maat ole edes allekirjoittaneet YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

"Kaikki eivät tietenkään noudata sopimusta, mutta pitäisi edes yrittää", Vilhonen toteaa oppitunnin jälkeen.

Kiinnostus kasvanut

Taksvärkin lapsen oikeuksien työpaja on yksi järjestön suomalaiskouluille tarjoamista globaalikasvatuksen oppitunneista. Globaalikasvatuksen suunnittelija Leena Honkasalon mukaan järjestö tekee vuosittain noin 200 kouluvierailua, jotka käsittelevät esimerkiksi nuorten kokemia haasteita kehitysmaissa.

"Kiinnostus ja tietoisuus on viime vuosina lisääntynyt kouluissa, mutta niin on myös tarjonta", Honkasalo toteaa.

Suomessa on arviolta yli 150 globaalikasvatusta tarjoavaa järjestöä, joista useampi kymmenen tekee kouluvierailuja, arvioi järjestökoordinaattori Minna Mannert, joka vastaa suomalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepan globaalikasvatustoiminnasta.
Yhdeksällä kielellä

Globaalikasvatus määritellään kasvatukseksi, joka herättää oppijoissa halun luoda oikeudenmukaisempi maailma. Tavoite on kouluille tärkeä, sillä sitä ajavat opetusministeriö ja Opetushallitus. Myös opetussuunnitelman perusteissa on globaaleihin teemoihin liittyviä aihekokonaisuuksia.

"Maailma on koko ajan globaalimpi. Monet koko ihmiskuntaa koskevat kysymykset on ratkaistavissa ehkä vain globaalisti, joten se on yhä tärkeämpi teema", toteaa Anna Salmi, Hiidenkiven peruskoulun ruotsinopettaja.

Koululla on parhaillaan meneillään kansainvälisyyskasvatusjakso, jossa pyritään nostamaan esiin globaalikasvatuksen teemoja.

Samanlaisia on monessa muussakin Suomen koulussa, mutta tarkkaa tietoa globaalikasvatuksen laajuudesta ei ole, sillä tapoja on monenlasia.

"Nämä asiat ovat näkökulma kaikkeen opetukseeni. Valitsen esimerkiksi lukemista sen perusteella, että tulee tärkeitä teemoja esiin. Luokassa myös tervehditään joka aamu yhdeksällä kielellä, koska meillä on yhdeksää eri kieltä puhuvia oppilaita", kertoo helsinkiläisen Eläintarhan ala-asteen toisen luokan opettaja Hanna Niittymäki.

Niittymäki palkittiin lokakuussa Kirkon ulkomaanavun globaalikasvatuspalkinnolla. Hän on ollut mukana perustamassa muun muassa globaalikasvatusta tarjoavaa Maailmankoulu-hanketta.

Auttamishalu herää

Niittymäki ei osaa arvioida, kuinka paljon käytännön vaikutusta globaalikasvatuksella on. Hänen mukaansa kiinnostus näyttää toisinaan jäävän vain teorian tasolle. Toisaalta koulun oppilaat ovat myös oma-aloitteisesti keränneet rahaa kehitysyhteistyöhön, mikä ehkä johtuu globaaliteemojen esillä pitämisestä, hän arvelee.

Leena Honkasalon mukaan monessa Taksvärkin koulutukseen osallistuneessa herää halu toimia.

"Maailmassa on paljon epäoikeudenmukaisuutta, ja haluaisin muuttaa sitä", toteaa myös kahdeksasluokkalainen Tanja Merinen.

Juttu on julkaistu alunperin global.finland.fi-sivustolla. Kirjoittaja on maailma.netin toimittaja.

Teija Laakso
Toimittaja

Uusimmat blogit

Kuvituskuva.
Blogi

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

Tänään Suomessa nostettiin ensimäistä kertaa liput salkoon lapsen oikeuksien päivän kunniaksi. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus tulevaisuuteen. Lapsen oikeuksien toteutuminen rakentaa pohjan hyvälle tulevaisuudelle, toiveikkuudelle ja tulevaisuususkolle, kirjoittaa Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
Lue lisää »
Kuvituskuva.
Blogi

Utopia = paikka, jota ei vielä ole

Naisten äänioikeus, elämää helpottavat kodinkoneet, orjuuden loppuminen, työläisen vapaa-aika, nämä kaikki olivat menneisyyden utopioita, jotka ovat ainakin jossain määrin ja jossain päin maailmaa toteutuneet. Nyt ja huomenna on aika alkaa rakentaa tulevaisuuden utopioita. Siihen työhön Transformer 2030 - Tulevaisuuden tekijät -hanke tarjoaa vetoapua Suomen ammattikasvattajille.
Lue lisää »