nuoret osallistuvat kuvatempaukseen
Kuva: Kepa / Susanna Pesonen

Luonnonvarat loppuivat tältä vuodelta - loppuvuosi eletään velaksi

Maailman tuottamat uusiutuvat luonnonvarat on tämän vuoden osalta käytetty loppuun tänään. Ylikulutuspäivää vietetään joka vuosi yhä aiemmin. Miten saisimme kehityksen pysähtymään?

Maailman ylikulutuspäivänä ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja. Loppuvuosi eletään tulevien sukupolvien piikkiin. Ylikulutuspäivä on armoton mittari, joka kielii nykyisen elämäntapamme häikäilemättömästä piittaamattomuudesta.

Globaalikasvatuksella patistellaan ihmisiä arvioimaan omien valintojensa ekologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. On tärkeä ymmärtää, mihin kaikkeen voimme omilla teoillamme – tai niiden tekemättä jättämisellä – vaikuttaa.

Olennaista on kuitenkin arvioida kriittisesti myös elämäntapamme taustalla vaikuttavia syitä. Mikä mahdollistaa luonnonvarojen ylikulutuksen? Millä tavoilla ihmiskuntaa voi ohjata kestävämpään suuntaan?

Yksilön vastuu ja vaikutusmahdollisuudet ulottuvat omaa arkea laajemmalle. Vaatimalla vastuullisuutta esimerkiksi päättäjiltä ja yrityksiltä voimme saada aikaan isojakin rakenteellisia muutoksia. Niitä tarvitaan, jos ylikulutuspäivä halutaan siirtää historiaan.

Globaalikasvatuksen vaikuttavuus kasvaa, jos sen tavoitteeksi asetetaan yhteiskunnallinen muutos. Oman elämän vastuullisuuden lisäksi tarvitaan kykyä suunnata muutosvaatimuksia oikeisiin suuntiin. Millaisilla toimenpiteillä ylikulutus saadaan aisoihin? Kenen avulla muutokseen voidaan saada vauhtia?

Kansalaisjärjestöjen materiaalien avulla globaalikasvatukseen voi saada kaivattua syvyyttä. Kulutuskriittistä aineistoa löytyy esimerkiksi Eettisen kaupan puolesta ry:n ylläpitämältä Globaalin kuluttajan foorumilta. Englanninkielinen The Story of Stuff tarjoaa monipuolista materiaalia kulutuskulttuurimme aiheuttamien ongelmien hahmottamiseen. Laajempia näkökulmia maailmantalouteen tarjoaa Maailmantalous.net.

Ylikulutuspäivään ja sen taustalla oleviin laskelmiin voi tutustua Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen verkkosivulla.

Sanna Rekola
Sanna Rekola

Kirjoittaja työskentelee Kepassa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta ja yhteistyön koordinoinnista.

Uusimmat blogit