Kuvituskuva.
Kuvituskuva. Kuva: Uudenmaan Martat

Kurkista Martan matkalaukkuun! Työpajat tuovat etiopialaisen arjen kouluihin ja innostavat toimimaan

Vieraita makuja ja toisenlaista elämää jossakin kaukana – vai sittenkin jotakin melko tuttua? Martan matkalaukusta -hankkeen työpajojen aikana suomalaiset oppilaat ja opettajat pääsivät tutustumaan Etiopian arkeen makujen ja tarinoiden kautta.

”Oppilaille välittyi konkreettinen osoitus siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihan oikeasti ihmisten arkeen”, kuului mäntsäläläisen opettajan palaute.

Uudenmaan Marttojen kotitalouden asiantuntijat ja joukko vapaaehtoisia Kansainvälisistä Martoista kiersivät viime syksynä ja alkuvuodesta Uudenmaan kouluja mukanaan matkalaukullinen tuliaisia. Martan Matkalaukusta -hankkeen työpajoja pidettiin yhteensä 12 koulussa: pääkaupunkiseudun lisäksi vierailuja tehtiin esimerkiksi Loviisassa, Mäntsälässä ja Tammisaaressa. Työpajojen sisältö suunniteltiin Marttamatkalta saatujen kokemusten ja tarinoiden pohjalta.

Työpajoissa pohdittiin muun muassa globaalien ilmiöiden vaikutusta etiopialaisten arkeen ja myös omien valintojen vaikutusta ihmisiin maapallon toisella puolella. Matalan tulotason maat Afrikassa tuottavat vain murto-osan maailman hiilipäästöistä, mutta kärsivät eniten ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yläkoululaisten, lukiolaisten sekä heidän opettajiensa tietoisuutta ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvistä näkökulmista sekä omien valintojen vaikutuksesta.

Kestävän kehityksen mukaisia valintoja arjessa

Vaikka Martan matkalaukusta -työpajat sopivatkin hyvin moneen yläkoulun ja lukion oppiaineeseen tai ilmiöpäivään, olivat ne tällä kertaa aina osana kotitalousopetusta. Työpajoissa keskityttiin erityisesti joko ilmastonmuutoksen, ruokaturvan tai kehitysyhteistyön näkökulmaan opettajien valinnan mukaan.

Aloitimme jokaisen työpajan Martta-järjestön ja kehitysyhteistyömme esittelyllä. Tämän jälkeen ääneen pääsi vapaaehtoinen Kansainvälisistä Martoista, jolloin kuulimme joko tarinoita Etiopian Marttamatkalta tai muuta kiinnostavaa siitä, mitä Marttojen kansainvälisessä toiminnassa pääsee kokemaan. Matkakertomukset jäivät hyvin oppilaiden mieliin, ja niihin palattiin yleensä keskusteluissa monta kertaa päivän aikana. Oppilaiden palautteissa moni olikin nostanut vapaaehtoisten kertomukset etiopialaisesta arjesta työpajan parhaaksi anniksi.

Päivän varsinaiseen teemaan pureuduimme syvemmin tiedonhakutehtävien avulla. Esimerkiksi ruokaturva-aiheisessa työpajassa tutustuimme videohaastattelujen avulla siihen, miten etiopialaiset kokevat ilmastomuutoksen vaikuttaneen omaan arkeensa. Lisäksi oppilaat pääsivät pohtimaan ilmastoälykkääseen maanviljelyyn ja vammaisten naisten asemaan liittyviä kysymyksiä afrikkalaisesta näkökulmasta. Ruokaturvaa pohdittiin myös kotimaan kannalta, kun opiskelimme huoltovarmuuden merkitystä Suomessa. Tiedonetsintäosuus päätettiin käymällä läpi Marttojen vinkkejä kestävämpään arkeen ja täydentämällä listaa oppilaiden vinkeillä.

Myös injera-leivän pitkä matka Etiopian teff-pelloista päättyi suomalaisiin kotitalousluokkiin, kun työpajan päätteeksi nautimme yhteisen etiopialaisen aterian. Jokainen työpajoihin osallistunut luokka sai meiltä käyttöönsä ruokaohjeita ja mausteita, joiden avulla he voivat halutessaan jatkaa etiopialaiseen ruokakulttuuriin syventymistä tulevilla kotitaloustunneilla.

Matkalaukusta löytyy kipinä toimintaan

No, miten oppilaille maistuivat hapan injera-leipä, tulinen wot-linssipata ja kurkumalla maustettu alicha-pataruoka? Reaktiot vaihtelivat ihmetyksestä innostukseen ja lautaselle otetun ruuan määrä puolestaan pienestä maisteluannoksesta useamman kerran santsaukseen. Injera-leivän makua verrattiin kotoisaan ruisleipään, ja alicha-pata keltaisista herneistä toi osalle oppilaista mieleen hernekeiton. Etiopialaiset maut olivat useimmille osallistujista täysin uusi elämys, jonka he varmasti muistavat vielä pitkään. 

Työpajoissa hyödynnetyt tarinallisuuden keinot elävöittivät monimutkaisten asioiden käsittelyä ja auttoivat ymmärtämään ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia ihmisten elämään. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat haasteet ovat globaaleja, mutta vaativat toimia kaikilla tasoilla – myös jokaisessa suomalaisessa kodissa. Martan matkalaukusta ei kuitenkaan löydy ilmastoahdistusta, vaan se innostaa toimintaan globaalin tasa-arvon puolesta.

”Jatkakaa samaan malliin”, kiitti palautteessaan eräs 14-vuotias oppilas.

Hankkeen aikana tuotettu maksuton opetusmateriaali on vapaasti ladattavana Uudenmaan Marttojen verkkosivuilta. Materiaali sisältää työpajatehtävien lisäksi ohjeet työpajan pitämiseen, ruokaohjeita sekä ideoita kokonaisuuden käyttöön opetuksessa. Työpajat ja opetusmateriaalit on tuotettu EU-rahoituksella Fingon koordinoiman Frame, Voice, Report! -hankkeen kautta.

Hankkeesta on kerrottu aikaisemmin myös Kotitalousopettajien liiton blogissa.

Lisätietoja:

Lisätietoja hankkeesta ja oppimateriaalit

Tunnelmia ja kertomuksia marttamatkalta Etiopiaan

Tiesitkö, että Marttojen kehitysyhteistyö täyttää tänä vuonna 40 vuotta? Lue lisää Marttojen kansainvälisestä toiminnasta

Katri Pellikka
Olga Aula

Uusimmat blogit

Kuvituskuva
Blogi

Miten koulu voi työskennellä paremman tulevaisuuden puolesta?

Tavoite lasten ja nuorten voimaantumisesta ja osallisuudesta on kirjattu selkeästi nykyisten opetussuunnitelmien perusteisiin. Ideaalina on, että oppilaiden kasvua nuoriksi vaikuttajiksi ohjattaisiin ilon ja merkityksellisyyden tunteiden avulla. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen kouluissa ei nimittäin ole vain taitojen opettamista tai rakenteiden päivittämistä, vaan myös tietoisuuden vahvistamista ja näkemyksen kasvattamista.
Lue lisää »
Kuvituskuva.
Blogi

ABC-kirjasta verkkoon ja luokkahuoneesta museoon – oppimisen murros tarkoittaa perinteisten oppimisympäristöjen muutosta

Suomalaisella koululaitoksella on jo sadan vuoden ajan ollut vahva asema yhteiskunnan kehityksen suunnan näyttäjänä. Se on opettanut lapsille ja nuorille tarpeellisia tietoja ja taitoja ja ollut aktiivisesti mukana reagoimassa muuttuvaan maailmaan. Jotta koulu voi olla osa tulevaisuuden ratkaisuja, opetuksen ja käytettävien oppimateriaalien täytyy myös muuttua.
Lue lisää »