Kestävään tulevaisuuteen kasvattaminen haastaa opettajat muuttumaan

Tämä vuosi on ollut hätkähdyttävä. Vaikka synkistely ei pelasta ilmastoa, aion tässä ensin tuoda esiin karuja faktoja maailman tilasta todentamaan, että meillä opettajilla ei ole enää muuta mahdollisuutta, kuin muuttaa opettajuuttamme ja pyrkiä kasvattamaan oppilaistamme aktiivisia kansalaisia, jotka ovat valmiita kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Vuosi 2016 jää historiaan ennätyslämpimänä, sillä jokainen kuukausi on ollut tilastojen valossa keskivertoa lämpimämpi. Pohjoisnavan alue on tällä hetkellä jopa 20 astetta normaalia lämpimämpi.

Tämä vuosi jää varmasti historiaan myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleista, missä räjähdysherkäksikin kutsuttu Donald Trump valittiin presidentiksi, vaikka hänellä on Helsingin Sanomia siteeraten: ”vähemmän läheinen suhde totuuden kanssa”. Trumpin valinta on nostanut pelkoja muun muassa siitä, miten hän aikoo suhtautua Pariisin ilmastosopimukseen.

Vuonna 2016 olemme myös todistaneet Euroopan valtioiden kipuilevan ihmisoikeuksien ja valtioiden välisten sopimusten ylläpitämisen kanssa, kun turvapaikkahakijoita on kutsuttu laittomiksi, heitä on käännytetty rajoiltamme ja heitä vastaan rakennetaan aitoja.

Tärkeää on huomata, että ongelmia ei tarvitse lähteä etsimään rajojen takaa, sillä vuonna 2016 Suomessa on yli 120 000 lasta, jotka elävät köyhyysrajan alla ja leipäjonot ovat vain kasvaneet. Kestävä kehitys haastaa meidät myös kotimaassa.

Toisaalta viime vuoden lopussa uutisoitiin, että maailmassa menee paremmin kuin koskaan ennen. Maailmanpankin mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus laski ensimmäistä kertaa alle 10 prosentin. YK:n kehitysohjelma UNDP:n mukaan viimeisen 25 vuoden aikana lapsikuolleisuus on puolittunut, aliravittuja ihmisiä on huomattavasti vähemmän, sekä yhä useampi lapsi käy koulua.

Synkkyyden sijasta voi siis nähdä toivoa, vaikka tehtävää kestävän kehityksen eteen on vielä paljon. Tänä vuonna astuivat voimaan uudet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joihin myös Suomi on sitoutunut. 17 tavoitetta voidaan jakaa kolmeen: köyhyyden vähentäminen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääminen ja planeettamme pelastaminen.

***

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, ekosysteemien ja eläinlajien turvaaminen ovat mielestäni kaikkein keskeisimpiä tavoitteita, sillä ilman kestävää maapalloa emme voi saavuttaa muita kestävän kehityksen tavoitteita. Vuoden 2016 ekaluokkalaiset ovat syntyneet vuonna 2009. Vuonna 2030 he ovat vasta 21-vuotiaita nuoria aikuisia. Miten annamme heille eväät paremman, kestävämmän maailman rakentamiseen?

Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman arvopohja toteaakin hyvin yksinkertaisesti kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Perusopetuksessa on jo heti ensimmäiseltä oppivuodelta alkaen ”ohjattava oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen”.

Opetussuunnitelman mukaan ihmisen kasvussa on keskeisintä ymmärtää ihmisen riippuvuus ekosysteemien elinvoimaisuudesta. ”Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.”

Täten perusopetuksen opetussuunnitelma edistää ilmastokasvatusta, ja sen vaatimaa systeemistä muutosta pedagogiikassamme ja toimintatavoissamme kouluissa. Meidän opettajien tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaistamme aktiivisia kansalaisia, jotka ovat valmiita kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tämän ajatuksen pitää olla meidän omassa opettajuudessamme koko ajan, eettisenä ytimenä, omassa käyttäytymisessämme ja oppilaiden ohjauksessa.

Tosiasioiden esilletuomisen lisäksi on opettajan osattava antaa vaikuttamisen välineitä, niin oman elämänsä arkisiin muutoksiin kuin isompaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen asioiden muuttumiseksi.

Tämä tarkoittaa, että meidän täytyy löytää vastauksia kysymyksiin:

  • Kuinka opettajat voivat mahdollistaa kriittistä ajattelua kulutus- ja tuotantotavoistamme?
  • Kuinka opettajat voivat antaa vinkkejä ja innostaa oppilaiden ja heidän perheidensä elämäntapojen muuttamiseen kestävämmiksi?
  • Kuinka opettajat voivat ohjata oppilaitaan tuntemaan yhteiskunnallisia vaikuttamisen kanavia?
  • Kuinka opettajat mahdollistavat sen, että oppilaat voivat vaikuttaa oman elämänsä tai yhteiskunnan muutoksiin?

***

Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen koulutuskokonaisuus Kestävä kehitys opetuksessa ja koulun toimintakulttuurissa auttaa opettajia hahmottamaan kestävän kehityksen osana kokonaisopetustaan ja koko koulun toimintakulttuuria. Ekoajattelu ja ekologisuus eivät saa siis enää olla vain muutamien opettajien puuhastelua tai viherpiipertämistä kouluissa, niin kuin ehkä parikymmentä vuotta sitten, kun aloitin opettamisen ja ekotukihenkilönä olemisen.

Kestävän kehityksen on näyttävä niin rakenteissa kuin koulujen johdossa sekä kaikissa koulun toiminnoissa: koulurakennuksen hoidossa, opetusmateriaalitilauksissa, retkissä, kaikessa opetuksessa, kaikissa oppiaineissa ja arkisessa oppilaiden ohjauksessa. Oppilaille on annettava vaikuttamisen mahdollisuuksia, ei vain kertoa tai näyttää, miten vaikuttaa, vaan myös harjoitella sitä.

Erilaisia vaikuttamisen malleja ja mahdollisuuksia on paljon, kunhan niihin tarttuu kiinni.

Esimerkiksi WWF:n järjestämä Earth Hour kokosi viime keväänä eri koulujen oppilaita ilmastomielenilmaukseen Helsinkiin Iso-Roobertinkadulle. Katso myös HS:n lasten uutisten video ilmastomarssilta, missä Ressun peruskoulun oppilaat kertovat ilmastotyön tärkeydestä.

Ressun oppilaat ovat myös osallistuneet parina vuonna WWF:n ja Heurekan järjestämään nuorten ilmastohuippukokoukseen, joka oli innostava ja energisoiva tapahtuma, jossa oppilaat saivat ideoida uusia ilmastoystävällisempiä toimintatapoja kouluilleen. Kokouksesta innostuneina oppilaat rakensivat vanhoista kuntopyöristä pieniä sähköntuotantolaitoksia. Pyöriä polkemalla sai kännyköiden akut ladattua.

Malli-YK:ssa voi perehtyä esimerkiksi ilmastoasioihin ja harjoitella vaikuttamista. Ressun oppilaat ovat osallistuneet Malli-YK:n kautta Kulosaaressa tapahtuvaan HELIMUNiin, joka vuosittain simuloi YK:n toimintaa yläaste- ja lukioikäisille oppilaille.

Ressussa toimii myös koulun eri-ikäisten oppilaiden yhteinen ekoagenttiryhmä, joka mittaa koulun energiankäyttöä ja suunnittelee koulun ekotempauksia. Koulujen ympäristöryhmät voivat saada myös tukea WWF:ltä.

Koulullamme on rakennettu kasvilavoista omaa pihaa vihertävämmäksi ja ekologisemmaksi. Olemme siivonneet koulumme lähialuetta ja osallistuneet vaatevallankumouksen päivään. Jotkut oppilaat ovat kasvattaneet matoja luokissaan tai omia kasveja siemenistä, ja kokeilleet mitä kasville tapahtuu, jos se ei saa esimerkiksi valoa tai vettä.

Olemme tietoisesti vähentäneet biojätettämme, säästämme vettä, energiaa ja lajittelemme jätteemme. Tällä hetkellä kirjoitamme laajempaa koulun kestävän kehityksen sitoumusta vuodelle 2050.

Ilona Taimela

Kirjoittaja toimii tällä hetkellä elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin ja historian opettajana Ressun peruskoulussa. Ilona Taimela on luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri ja viimeistelee kasvatusfilosofista väitöskirjaa Helsingin yliopistolle. Hän on ”Koulu maailmaa muuttamaan”- hankkeen ohjausryhmän jäsen sekä Helsingin opetusviraston ilmiöpohjaisen oppimisen asiantuntijaopettaja.

Vinkkejä ja materiaalia Kestävän kehityksen käsittelyyn

Kestävän kehityksen vuosikalenteri kouluille: tapahtumat keväällä 2017

Videoita informaatioksi ja inspiraatioksi

Tietoa ja menetelmiä kestävästä kehityksestä oppitunneille

Tutustu Suomen YK-liiton sivuilla tietopakettiin kestävän kehityksen tavoitteista ja opetuksen tukimateriaaleihin (videoita, julisteita) . "Jokainen voi osallistua omilla valinnoillaan, levittämällä tietoa tavoitteista sekä vaatia päättäjiltä keinoja paremman tulevaisuuden puolesta."

Ulkoministeriön Maailma 2030 -aineisto kaikkien luokka-asteiden opettajalle kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyyn kouluissa. Aineisto kutsuu pohtimaan kehityskysymyksiä sekä kehitysyhteistyön keinoja, haasteita ja onnistumisia kahden esimerkkimaan Kenian ja Vietnamin sekä niissä asuvien nuorten, Naomin ja Dain arjen kautta.

YK:n englanninkieliset Agenda 2030 -opettajan sivut: "Find everything you need to introduce the Global Goals to young people, take part and take action."

Etsitkö ideoita ja menetelmiä ympäristökasvatukseen tai kestävän kehityksen kasvatukseen? WWF:n materiaalipankista löydät runsaasti maksuttomia materiaaleja eri-ikäisten oppijoiden käyttöön.

Globalis.fi -tietokannasta sekä  yk.fi -sivustolta löydät maakohtaista tietoa ja tilastoja ihmisoikeuksista, konflikteista sekä YK:n toiminnasta.

Opettajan ilmastokasvatuksen opas eri oppiaineisiin: "Open ilmasto-opas on aineopettajille opetus- ja kasvatustyön tueksi tehty opasmateriaali. Se kuvaa ilmastonmuutos-ilmiön jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta erikseen ja tarjoaa lisäksi kuvamateriaalia, sekä aihepiiriin sopivia tehtäväideoita jokaiselle oppiaineelle."

Globaalin kuluttajan foorumi on verkkopohjainen tieto- ja tehtäväpaketti kestävästä kuluttamisesta yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisille.

Globaalin kuluttajan oppikirjat toimivat opetusmateriaalina kouluille. Uusi, päivitetty oppikirja on saatavana sekä PDF-muodossa että painettuna versiona. Lataa oppikirjat sähköisenä:

Eettisen kaupan puolesta ry:n Medialukutaitoa vastamainoksista -työpajaopasKatso erityisesti kartta t-paidan tuotantoketjusta (s. 4), Jani Leinosen taideteos globaalista eriarvoisuudesta (s. 8) ja parodinen Simpsons-introvideo kulutustuotteiden valmistamisen eettisistä ongelmista (s. 11).

Maan ystävien Meidän kaikkien kaivokset -opetusmateriaali. Katso erityisesti roolipeli ja henkilöhahmot, joiden elämä tai työ on sidoksissa kaivosteollisuuteen (s. 23).

Globaalikasvatus tutuksi

Globaalikasvatuksen ja kehityspolitiikan ammattilaiset sekä opettajat pohtivat Globaalikasvatus tutuksi -blogisarjassa, miksi ja miten koulussa voi käsitellä maailman monimutkaisia ilmiöitä innostavasti ja moninäkökulmaisesti.

Uusimmat blogit

Kuvituskuva. Ideoita globaalikasvatukseen.
Blogi

10 kuumaa kesävinkkiä digitaalisen oppimisen kehittämiseen

Osallistuin kesäkuun alussa eOppimiskeskuksen järjestämään mobiilikesäkouluun lumoavan kauniilla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella Tammelan Mustiolassa. Päivien idea on koota digitaalisen oppimisen asiantuntijoita ja opettajia valtakunnallisesti yhteen verkostoitumaan sekä oppimaan toisiltaan rennoissa kesäisissä tunnelmissa.
Lue lisää »
Kuvituskuva Agenda 2030
Blogi

Uusi hallitusohjelma luo hyviä edellytyksiä globaalille kansalaiskasvatukselle – uhkana toimien siiloutuminen

Kestävän kehityksen perustalle laadittu Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on globaalin kansalaiskasvatuksen näkökulmasta ilahduttavaa luettavaa. Ohjelma avaa mahdollisuuksia niin osaamisen kehittämiselle kuin aktiiviselle kansalaisuudelle ja kutsuu rakentamaan yhdessä kestävää tulevaisuutta. Ryhtiä tavoitteille toisi kuitenkin niiden kokoaminen hallinnonalat yhdistävään strategiaan.
Lue lisää »