Kuvituskuva.

Historiansa ensimmäinen VGK-tuen evaluaatio antaa arvokasta tietoa järjestöjen työn merkityksestä ja tuen kehittämistarpeista

Ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen kehittämistä tulee jatkaa ja turvata järjestöille vakaat mahdollisuudet toteuttaa laadukasta globaalikasvatus- ja kehitysviestintätyötä myös tulevaisuudessa, kirjoittaa Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.

Ulkoministeriö on 1970-luvulta alkaen myöntänyt tukea suomalaisten järjestöjen globaalikasvatus- ja kehitysviestintähankkeille. Viestintä- ja globaalikasvatustuki (VGK) on ainutlaatuinen tukimuoto, joka on vuosikymmenten saatossa mahdollistanut moniäänisen kansalaisyhteiskunnan toiminnan globaalin oikeudenmukaisuuden ja suomalaisten globaalivastuun edistämiseksi. Järjestöjen työllä tavoitetaan vuosittain jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Pitkästä historiastaan huolimatta, VGK-tuki on ollut uhanalainen tukimuoto ja sen tuloksellisuutta on aika ajoin kyseenalaistettu. Vaikutusten mittaaminen ihmisten asenteiden, arvojen ja toiminnan muutosta tavoittelevassa työssä ei ole yksinkertaista. VGK-työn tuloksia on myös ollut haastavaa vetää yhteen, sillä hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia. Järjestöt ovat pitkään nostaneet esiin tarpeen toteuttaa VGK-tuen ulkopuolinen arviointi, jonka avulla saataisi yhteen koottua tietoa työn vaikutuksista. Tänä kesänä ulkoministeriö teetti VGK-tuen ensimmäisen evaluaation, jossa selvitettiin tuen keskeisiä tuloksia ja oppeja sekä suosituksia tukimuodon kehittämiseksi.

Järjestöt ovat tavoittaneet hankkeillaan monipuolisia kohderyhmiä ja saavuttaneet kestäviä tuloksia

VGK-tuki mahdollistaa paljon monimuotoista toimintaa suomalaisten globaalivastuun edistämiseksi. Tuella järjestöt muun muassa kannustavat eri-ikäisiä oppijoita aktiiviseen maailmankansalaisuuteen, kouluttavat kasvattajia, tekevät laadukasta mediatyötä ja tukevat yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan. Evaluaation tulokset osoittavat, että järjestöjen toiminta tavoittaa ruohonjuuritasolla myös niitä ihmisiä, joita ei muutoin pystyttäisi teemoihin liittyen tavoittamaan. Hankkeista hyötyvät eri-ikäiset ihmiset eripuolilta Suomea, aina varhaiskasvatuksesta senioreihin.

Moninaisten kohderyhmien tavoittaminen on merkittävää, sillä kestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan kaikkia. Järjestöjen rooli VGK-työn toteuttajina on erityinen myös siksi, että tiedon lisäksi ne tarjoavat väylän osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Evaluaatio osoittaa, että järjestöt edistävät hankkeillaan systeemistä muutosta ja vaikuttavat konkreettisesti suomalaisten valmiuksiin toimia vastuullisina maailmankansalaisina. Työllä on saatu aikaan kestäviä tuloksia. Useat VGK-tukea saavat järjestöt ovat muun muassa olleet vaikuttamassa siihen, että globaalikasvatus on nyt osa peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmia. Järjestöt ovat lisäksi olleet myös keskeisiä vaikuttajia opetussuunnitelmien jalkauttamiseen oppilaitoksissa kouluttamalla tuhansia kasvattajia toteuttamaan globaalikasvatusta omassa työssään.   

VGK-tukea saavien järjestöjen määrä on huolestuttavasti pienentynyt ja moniäänisyys kaventunut

Evaluaation tulokset kertovat, että moniäänisen kansalaisyhteiskunnan ja hanketyön tukeminen on vaikuttavaa, sillä siten saadaan avattua monipuolisia näkökulmia globaaliin toimijuuteen ja kehityskysymyksiin. Huolestuttavaa on, että viime vuosien aikana tukea saavien järjestöjen määrä on kuitenkin romahtanut. Siinä, missä kymmenen vuotta sitten VGK-tuella rahoitettiin 82 järjestön toimintaa, vuonna 2015 määrä oli 43, ja vuonna 2016 19. Vuonna 2018 enää 14 järjestöä sai rahoitusta hankkeilleen.

Kuvituskuva.

Myös tukea hakevien järjestöjen määrä on pienentynyt. Tuen tiukentuneiden vaatimusten, rahoituksen määrän vähentymisen ja hakumateriaalien haastavuuden seurauksena matkasta on pudonnut etenkin moni pieni järjestö ja uusi hakija. Vaikka osaan evaluaation esiin nostamista haasteista tartuttiin juuri päättyneellä hakukierroksella, nähtäväksi jää, vaikuttaako tämä hakijoiden määrään. Pelkona on, että ilman rahoitusta järjestöjen ei välttämättä ole ollut mahdollista ylläpitää toimintaansa ja asiantuntemustaan. Evaluaatio suosittaa, että jatkossa on syytä varmistaa, että mahdollisimman monimuotoinen kansalaisyhteiskuntatoimijoiden joukko pystyy hakemaan ja saamaan toiminnalleen rahoitusta.

VGK-tuen kehittämistä tulee jatkaa ja turvata järjestöille vakaat mahdollisuudet toteuttaa laadukasta globaalikasvatus- ja kehitysviestintätyötä myös tulevaisuudessa

Evaluaation merkitys on suuri, sillä aiemmin ei ole ollut saatavilla näin laajamittaista tietoa tuen vaikutuksista ja siitä, mihin suuntaan tukimuotoa tulee strategisesti kehittää. VGK-tuessa on paljon kehittämispotentiaalia ja sen vaikuttavuutta voidaan lisätä monin tavoin. Nyt onkin oivallinen hetki ottaa oppia evaluaation suosituksista ja jatkaa kehittämistyötä. Aivan aluksi on syytä pohtia, mitä VGK-työllä halutaan pitkällä tähtäimellä saavuttaa. Keskustelua on tärkeää käydä yhdessä eri toimijoiden kesken ja varmistaa, että myös järjestöt voivat osallistua keskusteluun siitä, millä tavoin kehitysviestintää ja globaalikasvatusta voidaan vaikuttavasti toteuttaa.

Tarve globaalikasvatus- ja kehitysviestintätyölle on yhteiskunnassamme valtava, mutta ilman yhteistyötä ja riittävien resurssien varmistamista ei voida vastata kaikkeen tarpeeseen. Transformatiivinen toiminta, uusien kohderyhmien tavoittaminen ja kestävien tulosten aikaansaaminen vaativat pitkäjänteisyyttä, ennakoitavuutta ja riittäviä resursseja. Mikäli VGK-tuella halutaan saada aikaan todellista muutosvoimaa, on ajateltava pidemmälle kuin yksi sykli kerrallaan. Evaluaation suositukset viestivät vahvasti myös siitä, että Suomessa tarvittaisiin laajempaa kansallista strategiaa kestävän kehityksen kasvatuksen edistämiseksi. Strategian avulla yksittäisistä toimenpiteistä saataisiin enemmän irti, tunnistettaisiin yhteisiä tavoitteita ja voitaisiin kehittää kestävän tulevaisuuden kannalta merkittävää oppimista koko yhteiskunnassa.

Anna Kivimäki-Pelluz.
Anna Kivimäki-Pelluz

Kirjoittaja työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta, yhteistyön fasilitoinnista ja tuesta globaalikasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Uusimmat blogit

Kuvituskuva.
Blogi

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

Tänään Suomessa nostettiin ensimäistä kertaa liput salkoon lapsen oikeuksien päivän kunniaksi. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus tulevaisuuteen. Lapsen oikeuksien toteutuminen rakentaa pohjan hyvälle tulevaisuudelle, toiveikkuudelle ja tulevaisuususkolle, kirjoittaa Fingon globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz.
Lue lisää »
Kuvituskuva.
Blogi

Utopia = paikka, jota ei vielä ole

Naisten äänioikeus, elämää helpottavat kodinkoneet, orjuuden loppuminen, työläisen vapaa-aika, nämä kaikki olivat menneisyyden utopioita, jotka ovat ainakin jossain määrin ja jossain päin maailmaa toteutuneet. Nyt ja huomenna on aika alkaa rakentaa tulevaisuuden utopioita. Siihen työhön Transformer 2030 - Tulevaisuuden tekijät -hanke tarjoaa vetoapua Suomen ammattikasvattajille.
Lue lisää »