Agenda 2030 -kortteja pöydällä

Globaalikasvatusjärjestöt lukion opetussuunnitelmaluonnoksesta: Kestävä kehitys keskiössä, mutta uskalletaanko systeemiä katsoa silmiin?

Valtakunnallista lukion opetussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Luonnos uudesta opetussuunnitelmasta oli maalis-huhtikuun vaihteessa kommentoitavana ja myös globaalikasvatusjärjestöt tarttuivat tilaisuuteen. Mitä mieltä järjestöt olivat lukion opetussuunnitelmaluonnoksesta?

Lukion opetussuunnitelmaluonnos on antoisaa luettavaa. Kestävä kehitys on nivottu hienosti opetussuunnitelman ytimeen läpileikkaavaksi teemaksi. Kestävän elämäntavan omaksumiseen ohjataan niin arvoperustassa kuin oppiaineiden sisällöissä matematiikasta maantieteeseen ja musiikkiin.

Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen lähestyminen on todella tärkeää. Näin toteutettuna kestävä kehitys ei jää kuriositeetiksi tai yksittäisen opettajan varaan, vaan tulee jo koulussa osaksi elettyä todellisuutta. Oppiaineiden kautta näkökulma nivoutuu elämän eri osa-alueille ja yhdistyy suurempiin osaamisen kokonaisuuksiin laaja-alaisissa osaamistavoitteissa.

Monin paikoin jää kuitenkin epäselväksi, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Miten voimme varmistua siitä, ettei tulkinta typisty ympäristönäkökulmaan, vaan sisältää myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet? Entä miten huolehtia siitä, että kestävään kehitykseen sisältyy aina myös globaali näkökulma?

Aktiivisen kansalaisuuden osalta petrattavaa

Opetussuunnitelman luonnos ohjaa läpileikkaavasti myös aktiiviseen kansalaisuuteen. On hienoa, että opiskelijoiden osallisuuteen ja vaikuttamisen taitoihin on kiinnitetty huomiota laaja-alaisesti. Kielenopiskelu vahvistaa itseilmaisun taitoja, musiikki on tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskuntaopissa hahmotetaan rakenteita, joiden kautta kansalainen voi vaikuttaa. Lisäksi laaja-alaiset osaamistavoitteet tukevat aktiivista kansalaisuutta monesta eri näkökulmasta.

Aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta paletissa on kuitenkin parantamisen varaa. Yhteiskunta näyttäytyy opetussuunnitelmaluonnoksen sivuilla liian usein valmiina tilana, jonka puitteissa voi osallistua ja vaikuttaa, mutta johon itseensä ei juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteiskunnan isot rakenteet ja toimintamekanismit jäävät koskemattomiksi.

Johtotähdeksi olisi suotavaa ottaa ajatus yhteiskunnasta jatkuvan muutoksen tilana. Huomenna kaikki voi olla toisin, ja me kaikki voimme vaikuttaa siihen millaisessa maailmassa elämme. Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään. Meillä on oltava valmiutta isoihin rakenteellisiinkin muutoksiin, mikäli haluamme puuttua ihmiskuntaa vastassa oleviin viheliäisiin ongelmiin. Globaalin kansalaisen on osattava ajatella isosti, kyseenalaistaa vallitsevia valtarakenteita ja nähdä yhteiskunnassa muutoksen mahdollisuuksia.

Rakenteellista, kriittistä ajattelua tarvitaan myös kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. On uskallettava ajatella systeemikriittisesti ja kuvitella vaihtoehtoisia todellisuuksia, joissa toimintaa ohjaavat kestävyyden ja hyvinvoinnin ihanteet, eivätkä kilpailukyky ja työelämän tarpeet.

Yhteiskunnan kriittinen arviointi välttämätöntä

Opetussuunnitelmaluonnos ei tällaisenaan ota kantaa kestävää kehitystä estäviin tekijöihin, eikä ohjaa opiskelijoita riittävällä tavalla yhteiskuntajärjestelmän kriittiseen arviointiin. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme tosissamme puuttua isoihin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen.

Koulu on yhteiskunnallisesti katsottuna yksi merkittävimmistä koneistoista, jonka avulla joko uusinnetaan tai uudistetaan yhteiskuntaa. Paikallaan pysyminenkin edellyttää aktiivisia tekoja.

Lukion opetussuunnitelmaluonnos ohjaa lukio-opetusta uudistumaan ja hyvä niin. Opetussuunnitelma voisi kuitenkin rohkeammin ottaa kantaa myös yhteiskunnallisen muutoksen tarpeeseen ja siihen, millaista yhteiskuntaa koulutuksella halutaan rakentaa.

Sanna Rekola
Sanna Rekola

Kirjoittaja työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta ja yhteistyön koordinoinnista.

Uusimmat blogit

Ilmastomarssi 20.10.2018.
Blogi

Tämän takia ilmastonmuutoksesta kannattaa hypätä kestävän kehityksen laajempaan tarkisteluun

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat koulumaailmassa tuttuja käsitteitä. Niistä on vuosikymmenien aikana tullut osa eri oppiaineiden ja kouluyhteisöjen jokapäiväistä arkikieltä, ja nykyajan oppilaat ovatkin sekä tietoisia ilmastonmuutokseen liittyvistä tosiasioista että tottuneita aiheen käsittelyyn. Usein kuitenkin unohdetaan, että ilmastonmuutos on osa moninaisia kestävyysongelmien verkkoa ja vaikuttaa ympäristön lisäksi myös ihmisten toimintaan.
Lue lisää »
Paakuva blogiin Art of hosting
Blogi

Tätä kaikkea tarjoaa Art of Hosting - nappaa fasilitointivinkit talteen

Aurinko paistaa, tien pientareet täyttyvät lupiinien ja niittykasvien väriloistosta ja niiden tuoksu huumaa ruumiin ja mielen. Hetken kuluttua Mikkelissä, Otavan opiston upeassa historiallisessa miljöössä käynnistyy seitsemäs Suomessa järjestettävä Art of Hosting- koulutus. Olen täällä hakemassa osaamista Fingoon ja kansalaisyhteiskuntaan dialogipohjaisista fasilitointimenetelmistä sekä kollektiivisen viisauden sadonkorjuumenetelmistä.
Lue lisää »
Kuvituskuva. Ideoita globaalikasvatukseen.
Blogi

10 kuumaa kesävinkkiä digitaalisen oppimisen kehittämiseen

Osallistuin kesäkuun alussa eOppimiskeskuksen järjestämään mobiilikesäkouluun lumoavan kauniilla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella Tammelan Mustiolassa. Päivien idea on koota digitaalisen oppimisen asiantuntijoita ja opettajia valtakunnallisesti yhteen verkostoitumaan sekä oppimaan toisiltaan rennoissa kesäisissä tunnelmissa.
Lue lisää »