Agenda 2030 -kortteja pöydällä

Globaalikasvatusjärjestöt lukion opetussuunnitelmaluonnoksesta: Kestävä kehitys keskiössä, mutta uskalletaanko systeemiä katsoa silmiin?

Valtakunnallista lukion opetussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Luonnos uudesta opetussuunnitelmasta oli maalis-huhtikuun vaihteessa kommentoitavana ja myös globaalikasvatusjärjestöt tarttuivat tilaisuuteen. Mitä mieltä järjestöt olivat lukion opetussuunnitelmaluonnoksesta?

Lukion opetussuunnitelmaluonnos on antoisaa luettavaa. Kestävä kehitys on nivottu hienosti opetussuunnitelman ytimeen läpileikkaavaksi teemaksi. Kestävän elämäntavan omaksumiseen ohjataan niin arvoperustassa kuin oppiaineiden sisällöissä matematiikasta maantieteeseen ja musiikkiin.

Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen lähestyminen on todella tärkeää. Näin toteutettuna kestävä kehitys ei jää kuriositeetiksi tai yksittäisen opettajan varaan, vaan tulee jo koulussa osaksi elettyä todellisuutta. Oppiaineiden kautta näkökulma nivoutuu elämän eri osa-alueille ja yhdistyy suurempiin osaamisen kokonaisuuksiin laaja-alaisissa osaamistavoitteissa.

Monin paikoin jää kuitenkin epäselväksi, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan. Miten voimme varmistua siitä, ettei tulkinta typisty ympäristönäkökulmaan, vaan sisältää myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet? Entä miten huolehtia siitä, että kestävään kehitykseen sisältyy aina myös globaali näkökulma?

Aktiivisen kansalaisuuden osalta petrattavaa

Opetussuunnitelman luonnos ohjaa läpileikkaavasti myös aktiiviseen kansalaisuuteen. On hienoa, että opiskelijoiden osallisuuteen ja vaikuttamisen taitoihin on kiinnitetty huomiota laaja-alaisesti. Kielenopiskelu vahvistaa itseilmaisun taitoja, musiikki on tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskuntaopissa hahmotetaan rakenteita, joiden kautta kansalainen voi vaikuttaa. Lisäksi laaja-alaiset osaamistavoitteet tukevat aktiivista kansalaisuutta monesta eri näkökulmasta.

Aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta paletissa on kuitenkin parantamisen varaa. Yhteiskunta näyttäytyy opetussuunnitelmaluonnoksen sivuilla liian usein valmiina tilana, jonka puitteissa voi osallistua ja vaikuttaa, mutta johon itseensä ei juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteiskunnan isot rakenteet ja toimintamekanismit jäävät koskemattomiksi.

Johtotähdeksi olisi suotavaa ottaa ajatus yhteiskunnasta jatkuvan muutoksen tilana. Huomenna kaikki voi olla toisin, ja me kaikki voimme vaikuttaa siihen millaisessa maailmassa elämme. Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään. Meillä on oltava valmiutta isoihin rakenteellisiinkin muutoksiin, mikäli haluamme puuttua ihmiskuntaa vastassa oleviin viheliäisiin ongelmiin. Globaalin kansalaisen on osattava ajatella isosti, kyseenalaistaa vallitsevia valtarakenteita ja nähdä yhteiskunnassa muutoksen mahdollisuuksia.

Rakenteellista, kriittistä ajattelua tarvitaan myös kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. On uskallettava ajatella systeemikriittisesti ja kuvitella vaihtoehtoisia todellisuuksia, joissa toimintaa ohjaavat kestävyyden ja hyvinvoinnin ihanteet, eivätkä kilpailukyky ja työelämän tarpeet.

Yhteiskunnan kriittinen arviointi välttämätöntä

Opetussuunnitelmaluonnos ei tällaisenaan ota kantaa kestävää kehitystä estäviin tekijöihin, eikä ohjaa opiskelijoita riittävällä tavalla yhteiskuntajärjestelmän kriittiseen arviointiin. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jos haluamme tosissamme puuttua isoihin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen.

Koulu on yhteiskunnallisesti katsottuna yksi merkittävimmistä koneistoista, jonka avulla joko uusinnetaan tai uudistetaan yhteiskuntaa. Paikallaan pysyminenkin edellyttää aktiivisia tekoja.

Lukion opetussuunnitelmaluonnos ohjaa lukio-opetusta uudistumaan ja hyvä niin. Opetussuunnitelma voisi kuitenkin rohkeammin ottaa kantaa myös yhteiskunnallisen muutoksen tarpeeseen ja siihen, millaista yhteiskuntaa koulutuksella halutaan rakentaa.

Sanna Rekola
Sanna Rekola

Kirjoittaja työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta ja yhteistyön koordinoinnista.

Uusimmat blogit

Kuvituskuva. Ideoita globaalikasvatukseen.
Blogi

10 kuumaa kesävinkkiä digitaalisen oppimisen kehittämiseen

Osallistuin kesäkuun alussa eOppimiskeskuksen järjestämään mobiilikesäkouluun lumoavan kauniilla Hämeen ammattikorkeakoulun kampuksella Tammelan Mustiolassa. Päivien idea on koota digitaalisen oppimisen asiantuntijoita ja opettajia valtakunnallisesti yhteen verkostoitumaan sekä oppimaan toisiltaan rennoissa kesäisissä tunnelmissa.
Lue lisää »
Kuvituskuva Agenda 2030
Blogi

Uusi hallitusohjelma luo hyviä edellytyksiä globaalille kansalaiskasvatukselle – uhkana toimien siiloutuminen

Kestävän kehityksen perustalle laadittu Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on globaalin kansalaiskasvatuksen näkökulmasta ilahduttavaa luettavaa. Ohjelma avaa mahdollisuuksia niin osaamisen kehittämiselle kuin aktiiviselle kansalaisuudelle ja kutsuu rakentamaan yhdessä kestävää tulevaisuutta. Ryhtiä tavoitteille toisi kuitenkin niiden kokoaminen hallinnonalat yhdistävään strategiaan.
Lue lisää »
Kuvituskuva. Ideoita globaalikasvatukseen.
Blogi

Koulu kestävämmäksi: Opettaja, näillä viidellä vinkillä muutat toimintakulttuuria!

Kestävään kehitykseen liittyy paljon toiveita ja ennakkoluuloja myös koulumaailmassa. Opettajat kamppailevat usein kiireisen työyhteisön, vastahakoisten oppilaiden ja omien resurssien vähyyden kierteessä, jolloin hyvätkin suunnitelmat voivat kaatua käytännön toiminnan tai ajan puutteeseen. Kokosimme viisi vinkkiä, joiden avulla yksittäisenkin opettajan on helppo lähteä muuttamaan koulumaailmaa reilusti.
Lue lisää »