Kuvituskuva.
Kuva oppaan kannesta. Oppaan kansikuva ja taitto: Julia Tavast.

Miten mitata ja lisätä globaalikasvatushankkeiden vaikutuksia? - Tutustu uuteen menetelmäoppaaseen

Globaalikasvatuksen tavoitteena on herättää ihmisissä halu osallistua ja vaikuttaa kestävän ja oikeudenmukaisen maailman rakentamiseen. Globaalikasvatushankkeiden parissa työskentelevät – kuten muutkin yhteiskunnallista muutosta tavoittelevat toimijat – pohtivat usein, kuinka tällaista muutosta voidaan ennustaa, saati mitata ja arvioida. Uusi opas tarjoaa esimerkkejä ja menetelmiä hankkeiden seurannan tueksi.

Globaalikasvatuksella tavoitellaan muutosta ihmisten tiedoissa, taidoissa, arvoissa ja asenteissa sekä lopulta myös toiminnassa. Uuden tiedon, tunteiden ja ajatusten synnyttämät siemenet itävät pikkuhiljaa ja oppiminen on usein koko elämän mittainen prosessi. Tämä asetelma aiheuttaa päänvaivaa globaalikasvatuksen parissa työskentelevien keskuudessa, sillä hankkeita pitäisi pystyä kuitenkin seuraamaan ja arvioimaan: miten voidaan osoittaa, että yksittäiset toiminnot ovat saaneet ihmisissä aikaan muutosta?  Näiden kysymysten pohjalta tanskalaisen kansalaisjärjestön CISU:n FRAME, VOICE, REPORT! -hanketiimi tuotti oppaan globaalikasvatushankkeiden seurannan ja arvioinnin tueksi.

Nyt suomeksi julkaistu ”Miten mitata ja parantaa globaalikasvatusta" -opas esittelee neljä menetelmää, joita voidaan käyttää hankkeen eri vaiheissa suunnittelusta seurantaan. Oppaan avulla voidaankin suunnitella koko hankesyklin kattava seurantajärjestelmä, joka parhaassa tapauksessa vahvistaa hankkeen vaikutuksia jo sen toteutusvaiheessa. Oppaassa esitellyt työkalut perustuvat toimijalähtöiseen lähestymistapaan: menetelmissä keskitytään kartoittamaan konkreettisia ja havaittavia muutoksia, jotka tapahtuvat hankkeen kohderyhmän toimijoissa.

Opas tutustuttaa menetelmiin globaalikasvatushankkeiden case-esimerkkien kautta, mutta työkaluja voi käyttää myös muissa hankkeissa.

  • Vaikutuspiirianalyysi on yksinkertainen mutta tehokas työkalu, jolla voidaan selvittää ja tarkentaa eri hanketoimijoiden rooleja, vastuita ja odotuksia.
  • Edistyksen etapit -menetelmässä keskitytään käytöksen tai käytäntöjen muutosten seurantaan. Muutostarinoita keräävä menetelmä
  • Most Significant Change (MSC) tarjoaa laadullista täydennystä muihin seuranta- ja arviointimenetelmiin. MSC-menetelmällä hanketiimi voi oppia ymmärtämään, millaisiin muutoksiin hankkeella on myötävaikutettu ja millä tavoin.
  • Muutosharavointi on tulosperusteinen menetelmä, jonka avulla on mahdollista jäljittää merkityksellisiä muutoksia, joihin hanke on myötävaikuttanut.

Kuten syksyllä julkaistussa VGK-tuen evaluaatiossakin todetaan, järjestöjen tulisi kehittää erityisesti laadullista seurantaa ja sen raportointia. Globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän hankkeiden vaikutuksista osallistujien tietoihin, taitoihin, asenteisiin, motivaatioon ja toimintaan tarvitaan lisää todisteita. Oppaassa esitelty toimijakeskeinen lähestymistapa suunnittelussa ja seurannassa tarkentaa fokuksen konkreettisiin ja havaittaviin muutoksiin kohderyhmien toimijoissa. Se tukee myös tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaisten välillisten muutoksien kartoittamista, mikä ennalta asetetuilla mittareille voi olla haastavaa.

Vaikka merkityksellisten muutosten näkeminen ja osoittaminen onkin globaalikasvatuksessa usein haastavaa, näiden työkalujen avulla se on mahdollista. Yksinkertaiset seuranta- ja arviointityökalut auttavat keskittymään käynnissä oleviin muutoksiin hankkeen toimijoissa ja tätä kautta voivat vahvistaa hankkeen vaikutuksia: seurantatieto kertoo, mitkä asiat toimivat ja missä on kehitettävää. On erittäin motivoivaa seurata, missä kaikessa on onnistuttu! Yhdessä voimme oppia uutta ja lisätä globaalikasvatuksen tuloksia ja osoittaa, että pienistäkin puroista kasvaa yhdessä isoja vaikutusten virtoja.

Lataa opas (pdf)

P.S. Oppaassa julkaistaan ensimmäistä kertaa muutoskartoituksen ja -haravoinnin -nimisten lähestymistapojen (outcome mapping/harvesting) termistöä suomeksi. Otamme mielellämme vastaan käännökseen liittyviä parannusehdotuksia! Voit lukea lisää englanniksi muutoskartoituksesta täältä ja muutosharavoinnista täältä. Anna palautetta: senja.vaatainen@fingo.fi tai anna.kivimaki-pelluz@fingo.fi.

Jutun ovat kirjoittaneet ja oppaan suomennoksesta vastanneet: Fingon oppimisen asiantuntija Inkeri Halme, globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz ja arvioinnin asiantuntija Senja Väätäinen-Chimpuku.
Potrettikuva: Oppimisen asiantuntija Inkeri Halme.
Inkeri Halme

Kirjoittaja työskentelee Fingossa oppimisen asiantuntijana ja tukee oppimisen yksikköä seurantaan ja arviontiin liittyvissä tehtävissä ja projekteissa.

Anna Kivimäki-Pelluz.
Anna Kivimäki-Pelluz

Kirjoittaja työskentelee Fingossa globaalikasvatuksen asiantuntijana ja vastaa globaalikasvatusjärjestöjen edunvalvonnasta, yhteistyön fasilitoinnista ja tuesta globaalikasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Potrettikuva Senja Väätäinen-Chimpukusta.
Senja Väätäinen-Chimpuku

Kirjoittaja toimii arvioinnin asiantuntijana Fingossa.

Uusimmat artikkelit

Kuvituskuva.
Artikkeli

Maailma koulussa -seminaareista konkretiaa globaalikasvatukseen - Järjestöt tarjoavat tuleville opettajille tukea

Maailma koulussa -seminaareissa järjestöt herättävät opettajaksi opiskelevia pohtimaan opettajan roolia kestävän maailman rakentamisessa. Opiskelijat pääsivät syventymään globaalikasvatuksen aiheisiin Turun yliopiston opiskelijoille suunnatussa seminaarissa 24.2. Mitä seminaareissa tapahtuu ja miten kansalaisjärjestöt voivat tukea opettajia?
Lue lisää »
Kuvituskuva.
Artikkeli

UM:n VGK-tukipäätökset vuosille 2021-2022 julkaistu – hienoja uutisia globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän kentälle

Ulkoministeriö on myöntänyt 2,17 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosille 2021-2022. Tukea haettiin syksyllä päättyneellä hakukierroksella yhteensä 27:lle hankkeelle, joista 19 sai rahoituksen. Tukea myönnettiin lähes 700 000 euroa enemmän, kuin edellisellä hakukierroksella vuonna 2018.
Lue lisää »