Kuvituskuva. Turusta Nuori2019-messuilta. Lego-ukkoja osoittamassa mieltä.
Kuva: Mika Niskanen

Koulusta eväitä tulevaisuuden hahmottamiseen – lievittäisikö tulevaisuudenlukutaito nuorten ahdistuneisuutta?

Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuusnäkymät synkkenevät selvästi näkökulman laajetessa omasta tulevaisuudesta kohti globaalin maailman tulevaisuutta. Jatkuva ristiriitainen tietotulva vaikeuttaa tulevaisuuden hahmottamista ja aiheuttaa monissa ahdistusta. Kouluissa harjoitellaan jo nyt medialukutaitoa, mutta kannattaisiko jokaisessa oppiaineessa harjoitella myös todellista tulevaisuudenlukutaitoa ahdistuneisuuden lievittämiseksi?

Suomalainen yhtenäiskoulu on jo vuosikymmenien ajan tarjonnut lapsille ja nuorille tasavertaisia mahdollisuuksia oppia toimimaan maailmassa. Koulutuksen tukeminen on nähty investointina tulevaisuuteen, sillä oppiminen tuottaa osaamista ja edistää yhdenvertaisuutta. Nykyisin koululaitoksen tehtäväksi on enenevissä määrin tullut myös globaaliin tulevaisuuteen vaikuttaminen. Joskus jopa mahdottomalta tuntuvaa tehtävää on mahdollista toteuttaa pienien tekojen kautta. 

Lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi, tulevaisuustietoisiksi kansalaisiksi ohjataan nykyisin muun muassa ammatinvalintakysymysten tarkastelun, hyvinvoinnista puhumisen ja kestävän kehityksen teemojen käsittelyn kautta. Globaali tulevaisuus saattaa silti näyttäytyä nuorten arkielämässä pelottavana ja epävarmana, sillä nuorille ei välttämättä tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteen. Maailman tilaa ja tulevaisuutta täytyy tarkastella, mutta pelkokuvien lisäämisen sijaan kouluissa olisi pyrittävä kohtaamaan tulevaisuus mahdollisuuksien ja myönteisyyden kautta. 

Koulutus ja oppiminen ovat jatkuvassa muutostilassa. Perinteistä hierarkisuutta ja jämähtäneisyyttä onkin jo alettu murtaa vanhoja rakenteita muuttamalla. Lapset ja nuoret nähdään yhä useammin aktiivisina toimijoina, joilla on halua vaikuttaa sekä koulun asioihin että koulun ulkopuoliseen maailmaan ja sitä kautta globaaliin tulevaisuuteen. Positiivisen tulevaisuuden kannalta oleellisinta onkin, että kouluissa keskitytään mahdollisuuksien luomiseen kieltojen tekemisen sijaan. Näin tulevaisuus ei näyttäydy ennalta määrättynä polkuna, vaan verkostona, joka tarjoaa valinnanvapautta ja kehittää toimijuutta. Mahdollisuuksien kautta lapsikin voi alkaa rakentaa haluamaansa tulevaisuutta.  

Muutoksen aikaansaamiseksi koulujen täytyy tukea ajatusta maailman monimutkaisuudesta ja ilmiöiden monitasoisuudesta. Tulevaisuustietoisuus rakentuu vahvana, kun kestävä kehitys ja globaali maailma otetaan mukaan koulun arkeen oppiaineiden rajat ylittävinä teemoina. Samalla nuoriso tottuu kohtaamaan nopeasti muuttuvan tulevaisuuden haasteet ja oppii ottamaan osaa yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.  

Tulevaisuustietoisuuden kautta luottamus tulevaisuuteen vahvistuu riippumatta siitä, millaiseksi tulevaisuus itse asiassa muotoutuu. Kun ymmärrys maailman monimutkaisuudesta ja verkottuneisuudesta kasvaa, myös oma asema myönteisen tulevaisuuden mahdollistajana vahvistuu. Muutoksesta puhuminen ja tulevaisuuden pohtiminen voi tuntua epävarmalta, jopa pelottavalta, mutta tulevaisuusahdistuksen lievittäminen kannattaa. Oppilaiden lisäksi myös opettajat pääsevät rakentamaan toivottua tulevaisuutta. 

Elina Tiensuu.
Elina Tiensuu

Uusimmat artikkelit