Ihmisllä on pajon tietoa maailman ongelmista. Tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan nuoret tarvitsevat eväitä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Opin globaalikasvatuksen käsitteen vasta, kun päätin hakea tet-harjoittelijaksi Kepan globaalikasvatustiimiin. Tet-jaksoni aikana olen oppinut paljon globaalikasvatuksesta ja sen monista muodoista. Suurin osa näkemistäni materiaaleista on suunnattu kouluikäisille ja suunniteltu niin, että globaalikasvatus toteutuisi osana koulunkäyntiä, kuten erilaiset pelit, joita voi pelata oppitunneilla.

Aloin miettiä, millaista globaalikasvatusta meidän koulussamme on ollut ja keksin monia esimerkkejä. Koulumme on käytännössä kaksikielinen. Monet opettajista puhuvat  suomen lisäksi espanjaa, ja espanjan kielen voi ottaa valinnaiseksi oppiaineeksi jo ensimmäisellä luokalla. Muuta globaalikasvatusta koulussamme on ollut muun muassa rasisminvastaisen Walter ry:n vierailu sekä valistus kehitysmaista ja niiden ongelmista, ongelmien syistä ja niiden parannussuunnitelmista.

****

Onko globaalikasvatus onnistunut koulussamme? Vaikea sanoa. Olen saanut sellaisen kuvan, että nuoret tietävät jo varsin paljon esimerkiksi köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta – ainakin omasta mielestään. Tästä voimme ainakin osin kiittää globaalikasvatusta.

Ongelmana on, että monet nuoret eivät joko halua tai kykene vaikuttamaan omiin elämäntapoihinsa. Kaikkihan tietävät, että ilmasto lämpenee, luontoa tuhoutuu koko ajan enemmän, monien lasten on tehtävä töitä, on maita, joissa ihmisoikeuksia rikotaan jatkuvasti ja ihmisiä tapetaan järjettömistä syistä. Tiedetään, mutta luomu- ja Reilun kaupan tuotteet ovat liian kalliita, punainen liha on hyvää ja Aasiassa halvalla tuotetut vaatteet ovat ihania, sanovat valitettavan monet ihmiset. Lopettakaa jo saarnaaminen! Ei meillä ole loputtomiin rahaa!

Tämän asenteen muuttaminen on hyvin pitkä ja vaikea prosessi, mutta ilman muutosta tilanteen parantuminen on lähes mahdotonta. Globaalikasvatus on hyvä keino muuttaa asenteita, estää ennakkoluuloja ja antaa tietoa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä.

Minusta globaalikasvatus olisi hyvä aloittaa nykyistä aikaisemmin, jopa ennen kouluikää. Lasten on ymmärrettävä, millaisia muutoksia pitäisi saada aikaan. Nuoret tarvitsevat sekä halun vaikuttaa että lisää keinoja muutosten aikaansaamiseksi. Pienten elämäntapamuutoksen lisäksi myös suurempia asioita, kuten tietoa ympäristöön vaikuttavasta suurista valinnoista tai siitä, mitä eroa puolueilla on ja miksi kannattaa äänestää.

Kun nämä ihmiset sitten kasvavat aikuisiksi, heillä olisi parempi mahdollisuus tarttua toimeen, kuin aikaisemmilla sukupolvilla.

Toivon, että pystyn elämäni aikana vaikuttamaan edellä mainittuihin ongelmiin edes jollakin tavalla. Toivottavasti muutkin haluavat. Ja toivottavasti globaalikasvatus auttaa yhä useampaa ihmistä.

* * *

Kirjoittaja Tarina Franklin (14) Käpylän peruskoulusta tutustui viikon ajan työelämään Kepassa huhtikuussa 2015

Lisää uusi kommentti

Jaa sosiaalisessa mediassa